Kilpijärven koekalastus osoitti järven särkikalavaltaisuuden
Tiedote 16.1.2024
Mäntsälän Kilpijärvi on rehevöitynyt ja huonossa ekologisessa tilassa, ja sen kunnostaminen on alkanut Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa. Kilpijärvellä toteutettiin verkkokoekalastukset elokuussa 2023, joiden tarkoituksena oli selvittää järven kalaston rakenne sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Tulosten mukaan Kilpijärven kokonaissaalis on erittäin suuri. Lisäksi saaliin laji- ja kokojakaumat osoittavat rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen valta-asemaa järven kalastossa. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi kaikkiaan 10 lajia.
Kilpijärven painoyksikkösaalis oli erittäin suuri ja särkikalavaltainen, keskimäärin 5,34 kg/koeverkko. Saaliin koko ylittää hoitokalastuksen tarvetta osoittavan 2 kg:n raja-arvon. Painosaaliin osalta särkikalat olivat runsain lajiryhmä 73 %:n osuudella saaliista. Lukumääräyksikkösaalis oli myös erittäin suuri, keskimäärin 352 kpl koeverkkoa kohden. Yksilömäärältään selvästi runsain laji oli särki (254 kpl/verkko). Myös lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia, osuuden ollessa 78,7 %.
–Vuoden 2023 koekalastusaineistoon perustuvan järven ekologisen tilan arvioinnin mukaan Kilpijärven ekologinen tila asettuu luokkaan välttävä. Tämä johtuu pääasiassa suuresta yksikkösaaliista sekä biomassan että yksilösaaliin osalta. Myös särkikalojen huomattavan suuri osuus biomassasta laskee luokitusta, kertoo verkkokoekalastuksen toteuttanut Joonas Rajala Suomen Vesistöpalvelu -osuuskunnasta.
Kilpijärvellä on tehty vuoden 2023 koeverkkokalastusta vastaava kalastus viimeksi vuonna 2001. Koeverkkosaalis oli silloinkin hyvin runsas ja särkikalavaltainen. Kuhan osuus on kasvanut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ja se on nykyään valtalaji petokaloista. Kuhan lisääntyminen vaikuttaisi onnistuvan ainakin lämpiminä kesinä hyvin. Petoahventen (yli 15 cm) määrä vuoden 2023 saaliissa oli sen sijaan hyvin pieni.
Särkien kokojakauma keskittyi voimakkaasti pieniin 7–8 cm kaloihin, ja suuret yli 15 cm särjet puuttuivat lähes täydellisesti. Tämä voi olla merkki lajin sisäisen ravintokilpailun vaikutuksesta kalojen kasvunopeuteen sitä hidastavasti. Järveen onkin siis kertynyt todennäköisesti suuri hidaskasvuisten särkikalojen massa, joka omalta osaltaan vaikuttaa koko järven tilaa heikentävästi. Vaikka järvessä esiintyykin runsas kuhakanta, joka käyttää pienikokoista särki- ja ahvenkalaa ravinnokseen, ei järven sisäinen säätely pysty rajoittamaan kalaston painottumista särkikalavaltaiseksi.
–Koekalastuksen johtopäätöksenä todettiin, että Kilpijärvellä voisi toteuttaa särkikaloihin kohdistuvaa poistopyyntiä. Saaliista tulee pyrkiä vapauttamaan petokalat, mutta varsinaisiin petokalaistutuksiin ei ole tarvetta panostaa. Hoitokalastus tukisi ulkoisen kuormituksen vähentämisen vaikutusta. Mahdollisesti aikaansaatu muutos kalastossa voisi johtaa parhaimmillaan veden kirkastumiseen kalaston aiheuttaman pohjasedimentin sekoittamisen ja eläinplanktoniin kohdentuvan saalistuksen vähentymisen kautta, kertoo ympäristösuunnittelija Liisa Garcia Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
Aktiiviset kyläläiset testasivat särkikalojen ojapyyntiä paunetilla ja pikkurysällä Kilpijärveen laskevassa Ruonanojassa jo loka-marraskuussa 2023. Pyydyksissä oli saaliina etenkin lahnoja ja särkiä, petokalat vapautettiin. Ojapyyntikokeilu onnistui erinomaisesti. Kyläläiset tyhjensivät pyydyksiä talkoovoimin, ja vain kuudella tyhjennyskerralla saatiin poistettua lähes 10 000 kg särkikalaa.
Kilpijärven kunnostushankkeen rahoittajia ovat Mäntsälän kunta ja Uudenmaan ELY-keskus, joka myönsi rahoitusta Kilpijärven kunnostushankkeeseen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 29 500 euroa. Hankkeen koordinaattorina toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, joka osallistuu hankkeeseen työpanoksella. Nykyinen hanke jatkuu tammikuun 2024 loppuun asti. Kilpijärven kunnostukselle on haettu jatkorahoitusta.
Lisätietoa Kilpijärven koekalastuksesta antaa ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, puh. 040 314 4740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.
Koekalastusraportti löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/kilpijarvi
(Kilpijärven verkkokoekalastussaalista 18.8.2023. Kuva: Liisa Garcia.)
