Kilpijärven valuma-alueella kartoitetaan paikkoja vesistökunnostusrakenteille
Kuva Keski-Uudenmaan ympäristökeskus: Kilpijärveen virtaavan uoman toinen haara kuljettaa savisameaa vettä peltoalueilta ja toinen ruskeaa vettä suo- ja metsävaltaiselta alueelta. Vesistökunnostusrakenteilla voidaan pidättää osa kuormituksesta.
Mäntsälän Kilpijärvellä kartoitetaan sopivia paikkoja kiintoaine- ja ravinnekuormitusta pidättäville rakenteille, kuten kosteikoille ja kaksitasouomille. Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentäminen on keskeistä järven ekologisen tilan parantamiseksi. Rakenteita voidaan toteuttaa Kilpijärven kunnostus -hankkeessa maanomistajien kiinnostuksen mukaisesti.
Kilpijärven kunnostus 2024–2026 -hankkeen tavoitteena on parantaa järven ekologista tilaa vähentämällä niin maa-alueilta tulevaa kuin järven sisällä syntyvää rehevöittävää kuormitusta. Valuma-alueelta tulevan kuormituksen leikkaaminen on keskeistä, koska sillä saadaan pysyvää muutosta aikaan järven tilassa. Nyt käynnistyvän kartoitustyön tavoitteena on löytää paikkoja, jotka olisivat erityisen tehokkaita kuormituksen pidättämiseksi ja järveen virtaavan valumaveden puhdistamiseksi. Kartoitustyötä tehdään ensisijaisesti kartta- ja kaukokartoitusaineistojen perusteella, ja merkittävimmät kohteet käydään tutkimassa myös maastossa.
Kun kartoitustyö saadaan päätökseen, raportti julkaistaan hankkeen verkkosivuilla. Raportti myös postitetaan niille maanomistajille, joiden mailla on kartoituksen perusteella tunnistettu mahdollisuuksia kuormituksen pidättämiseen. Lisäksi hankkeessa järjestetään alkuvuonna 2025 avoin yleisötilaisuus, jossa esitellään vesistökunnostusrakenteita ja kartoituksen tuloksia. Sopivia paikkoja vesistökunnostusrakenteille ovat useimmiten luontaisesti märät painanteet maastossa ja kunnostusta kaipaavat pelto-ojat. Myös tarpeettomia ojia esimerkiksi suoalueilla voidaan tukkia, jolloin valumavedet suodattuvat ja samalla tulvapiikit tasaantuvat.
”Vesistökunnostusrakenteiden rakentaminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Mikäli maanomistaja kiinnostuu hänelle ehdotetun kohteen rakennuttamisesta, suunnittelu- ja urakointikustannuksista vastaa kunnostushanke. Toki joudumme hankkeessa priorisoimaan kohteita ja jakamaan rakentamista eri vuosille, jos kiinnostusta tulee paljon”, kertoo ympäristösuunnittelija Ekaterina Ikonen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta. ”Maanomistajat tuntevat alueen tietysti parhaiten. Toivommekin maanomistajilta ehdotuksia vesistökunnostusrakenteiden paikoiksi”, Ikonen jatkaa.
Vesiensuojelun lisäksi rakenteista voi saada monia hyötyjä, kuten tulvasuojelua, maisema-arvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Kosteikoille on mahdollista hakea myös hoitosopimusta, josta saa vuotuisen korvauksen.
Mäntsälän Kilpijärven kunnostushanke 2024–2026 on jatkoa vuosien 2022–2023 hankkeelle. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle avustusta noin 136 000 euroa, kattaen noin 60 % kustannuksista.
Lisätietoja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta:
Ekaterina Ikonen, ympäristösuunnittelija, puh. 040 314 4735, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.
Liisa Garcia, ympäristösuunnittelija, puh. 040 314 4740, sähköposti etunimi.sukunimi@tuusula.fi.
Hankkeen verkkosivut: www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/kilpijarvi
