Mäntsälä kolmen kärjessä KUUMA-alueen muuttovoittokunnista
Mäntsälä sijoittuu KUUMA-alueella alkuvuoden muuttovoittokuntien kärkikolmikon kolmanneksi. Asukkaita on nyt yli 21 000.
Mäntsälässä asukasmäärän kasvu on ollut selkeän nousujohteinen koko alkuvuoden. Tammi-toukokuun väestönlisäyksellä – 169 henkilöä – Mäntsälä sijoittuu KUUMA-alueella muuttovoittokuntien kärkikolmikon kolmanneksi. Tilastokeskuksen viimeisimmän ennakkotilaston mukaan kunnan väkiluku on nyt 21 006 henkilöä.
Mäntsälän väkimäärän muutosprosentti oli tämän vuoden tammi-toukokuun tarkasteluvälillä + 0,8 %. Koko viime vuonna muutos oli yhteensä + 0,3 % kunnan väkiluvun ollessa joulukuun 2021 lopulla 20 837.
Alkuvuoden väestönlisäyksellä – 169 henkilöä – Mäntsälä sijoittuu KUUMA-kuntien alueella kärkikolmikon kolmanneksi. Ykkössijaa pitää Järvenpää (+ 375 asukasta) ja kakkossijaa Tuusula (+ 309 asukasta). Viime vuonna samana ajanjaksona (tammi-toukokuu) Mäntsälän väestönlisäys oli 66 henkilöä.
”Olemme iloisia, että pitkäjänteinen työ Mäntsälän veto- ja pitovoiman lisäämiseksi näyttää tuottavan tulosta. Mäntsälä on tällä hetkellä erittäin vetovoimainen. Voimme ylpeillä mm. Keski-Uudenmaan parhaalla elokuvateatterilla sekä upealla keskuspuistolla, jonka kunnostettu joenranta tarjoaa hienon ulkoilureitistön ja vapaa-ajan olohuoneen kahviloineen. Vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä tuodaan määrätietoisesti markkinoinnissamme esiin”, Mäntsälän kunnanjohtaja Hannu Laurila sanoo.
Vauvoja syntyy vähän
Korona-aikana pääkaupunkiseudun kehyksenä sijaitsevat kunnat ovat jatkaneet kasvuaan. Kiinnostus väljempään ja rauhallisempaan asuinympäristöön näyttää etätyömahdollisuuksien yhä jatkuessa koituvan myös Mäntsälän eduksi.
Hyvästä kehityksestä huolimatta huolta herättää syntyneiden lasten vähäinen määrä. Esim. huhti- ja toukokuussa Mäntsälään syntyi yhteensä vain 15 lasta. Tämä ei tosin ole vain Mäntsälän ilmiö, sillä syntyvyyden lasku on nähtävissä koko Suomessa.
”Meillä on edelleen tilaan kasvaa ja kehittyä. Kunnanvaltuuston päättämät, strategiaa toteuttavat tavoitteet mm. tonttitarjonnan ja maanhankinnan suhteen mahdollistavat omalta osaltaan kasvua. Asukasluvun kasvu on kunnan keskeinen elinvoiman mittari, ja tämän hetken kasvu vastaa hyvin valtuuston asettamaa tavoitetta. Kasvu tuo menoja, mutta itse näen, että kasvu tuo myös pitkällä aikavälillä liikkumavaraa ja rahoituskykyä”, Hannu Laurila summaa.
