Adolf ja Anna – tutkimusmatkailijallakin oli muusansa

Tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin syntymästä tulee vuonna 2022 kuluneeksi 190 vuotta. Nordenskiöld tunnetaan parhaiten Koillisväylän löytäjänä. Ei mikään mitätön saavutus. Hän oli oman aikansa superjulkkis, jonka kunniaksi valmistettiin muistoesineitä kahvista ja portterista rintakuviin ja mitaleihin.  Mäntsälälle hän on läheinen erityisesti siksi, että hän vietti lapsuutensa suvun kotikartanossa Frugårdissa Nummisissa.

Nordenskiöldien suvussa oli aina ollut vahvaa kiinnostusta mineralogiaan ja niin myös Adolfin kohdalla – vaikkakin hänen rehtorinsa Porvoon lukiossa totesi hänen kunnostautuneen yksinomaan absoluuttisessa laiskuudessa. A. E. Nordenskiöldistä olisi siis varmasti tullut aikansa superjulkkis ilman Anna-rouvaansa. Silti suurmiehenkin takana on nainen.  Adolfin takana oli Anna.

Anna Maria Mannerheim syntyi Askaisten Louhisaaressa 1840. Anna oli siis vuonna 1832 syntynyttä Adolfia kahdeksan vuotta nuorempi ja eli vielä lapsuuttaan, kun Adolf aloitteli tieteellistä uraansa.

1855 Adolf osallistui opiskelutoveriensa kanssa illanviettoon, jossa Venäjää ja venäläistä hallintoa arvosteltiin. Tämän seurauksena Nordenskiöld erotettiin yliopistosta ja hän poistui maasta.

Myöhemmin Adolf palasi jälleen Suomeen, mutta jo vuonna 1857 hän julkisesti esitti Suomen ja Ruotsin yhteyden uudistamista sekä ilmaisi epäilevänsä Suomen tulevaisuutta osana Venäjää. Kenraalikuvernöörin mielestä moisesta puheesta Nordenskiöld olisi pitänyt hirtättää yliopiston edustalle.

Nordenskiöld siirtyi Tukholmaan, josta käsin hän osallistui tutkimusmatkalle Huippuvuorille ja teki mineraalinäytteiden keruuretkiä.

Adolfin opiskellessa, arvostellessa venäläishallintoa ja edetessä urallaan Anna eli Louhisaaressa aatelisneidin elämää kirjailu- ja maalausharrastuksineen, vierailuinen ja illanviettoineen. Annan isä Carl Gustav Mannerheim oli luonteeltaan jäykkä ja muodollinen, joten Annan ja hänen sisarustensa lapsuus oli tiukkojen käyttäytymissääntöjen värittämää. Isä kuoli 1854 ja Louhisaaren peri Annan 9-vuotias veli Carl Robert.

Annan ja Adolfin tiellä kohti yhteistä tulevaisuutta oli onnekkaita sattumia. Suomessa aloitti vuonna 1862 uusi kenraalikuvernööri Rokassovski. Adolfin isä Nils Nordenskiöld otti yhteyttä kenraalikuvernööriin ja sai järjestettyä Adolfille passin Suomeen vuonna 1862. Saman vuoden syksyllä Adolfin opiskelutoveri Carl Robert Mannerheim kihlautui Helene von Julinin kanssa ja häät vietettiin uutenavuotena. Anna ja Adolf tapasivat näissä tilaisuuksissa ja Adolf vietti myös joulun Louhisaaressa.

13.1.1863 päivätyssä kirjeessä isälleen Adolf ilmoitti kihlautuneensa Anna Mannerheimin kanssa. Häät vietettiin 1.7.1863 Louhisaaressa. Adolf oli avioiduttuaan omien sanojensa mukaan jättänyt mielestään ajatukset tutkimusmatkoista, mutta kesällä 1864 hän oli matkalla Huippuvuorille. Annan ja Adolfin esikoinen Eva Maria syntyi tämän tutkimusmatkan aikana. Lähtö ei ollut Adolfille helppoa, hän koki tunnontuskia jättäessään vaimonsa tämän raskauden aikana. Hän jopa lupasi, että hänen hullu uhkarohkeutensa loppuu tähän matkaan. Niinpä. Kaikkiaan kolme pariskunnan viidestä lapsesta syntyi Adolfin ollessa tutkimusmatkoilla.

Vuonna 1878 Nordenskiöld aloitti retken höyrylaiva Vegalla.  Tarkoituksena oli osoittaa, että merireitti Pohjois-Siperian rannikkoa pitkin Beringinsalmelle olisi mahdollinen. Matkan aikana Vega joutui talvehtimaan 10 kuukautta ja laiva oli alttiina ankarille sääoloille. Annalle tämä aika oli raskasta, kun tietoa puolison ja isän kohtalosta ei kuukausiin tullut. Annan vastuulle jäi arjen pyörittäminen, lapset ja taloudenhoito.

Koko avioliittonsa ajan Anna ja Adolf pitivät yhteyttä kirjeitse ja puolisoiden keskinäinen kiintymys välittyy kirjeistä. Kun Vega lopulta saapui Japaniin Nordenskiöld lähetti neljä sähkösanomaa kertoakseen Koillisväyläpurjehduksen onnistumisesta. Anna-puolisolle lähteneeseen viestiin rahaa riitti sanoihin ”All well. Adolf.”

Lisää Nordenskiöldeistä voi lukea juhlavuonna ilmestyneestä Martti Blåfieldin kirjasta Alikartanon Nordenskiöldit.

Teksti: Sirkku Mäkelä, Mäntsälän kunta

Kuvat: Jaana Jetzinger, Mäntsälän kunta

Juhlavuoteen liittyvää Mäntsälässä:

• Kristiina Kalleisen Nordenskiöld -luento kulttuuriviikon avauspäivässä la 8.10. Pitäjäntuvalla, järj.  Mäntsälä-Seura
• Kirjaston Nordenskiöld -kierros on kaikissa Mäntsälän (päivähoidon) esikouluissa loka-marraskuussa.
• Ensimmäisille luokille järjestetään osana koulujen kulttuurikasvatusta kirjastovierailu Nordenskiöld-teemalla.
• Ehnroos-salissa pidetään Nordenskiöld-näyttely marraskuussa, joka on Nordenskiöldin syntymäkuukausi.
  Järj. Kunnan kulttuuripalvelut ja kirjasto