Löytämisen ja oppimisen iloa
Viimeksi muokattu: 2.9.2022Adolf Erik Nordenskiöld syntyi 12. elokuuta 1832 ja oli aikansa tunnetuimpia tiedemiehiä ja tutkimusmatkailijoita. Mäntsälän Alikartanossa kasvanutta Nordenskiöldiä voi käyttää esimerkkinä ja mallina ihmisestä, joka valjasti lahjansa, suunnittelukykynsä ja uteliaisuutensa uuden tiedon systemaattiseen etsintään.
Nordenskiöld tunnetaan erityisesti tutkimusmatkoistaan, jotka suuntautuivat arktisille alueille. Hänen onnistuneet ja epäonnistuneetkin yrityksensä tuottivat uutta tietoa ja tuloksia, jotka edistivät ymmärrystämme ja todistivat aikaisemmin esitettyjä teorioita oikeiksi tai vääriksi. Esimerkkinä Nordenskiöldin epäonnistuneesta tutkimusretkestä voi käyttää pyrkimystä purjehtia pohjoisnavalle. Hänen laivansa juuttui ahtojäihin ja siksi retki kumosi teorian avoimesta merialueesta pohjoisnavalla. Onnistuneesta hankkeesta esimerkkinä on Koillisväylän purjehduskelpoisuuden osoittaminen.
Alikartanosta löytyy edelleen löytöretkeilijää inspiroinut karttapallo.
Esiopetuksessa ja kouluissa käynnistyy elokuussa jälleen uusi lukuvuosi. Pienten lasten elämässä alkaa eräänlainen löytöretki ja heidän elämänpiirinsä laajenee aivan kuten Nordenskiöldillä 1800-luvulla. Esiopetuksessa lapsi harjoittelee taitoja, joita hän myöhemmin tarvitsee koulussa. Ensimmäiselle luokalle tulevat oppilaat siirtyvät eskarista kasvun- ja opinpolulle, joka jatkuu heillä seuraavan kahdentoista vuoden ajan. Lapsen elämässä nämä muutokset ovat merkittäviä ja odotettuja. Muutokset sujuvat yleensä hyvin, mutta karikoitakin voi olla edessä. Tämän takia aikuisten huomion on kiinnityttävä niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussakin turvaamaan lasten kasvun ja oppimisen edellytykset lapsen etua tukien ja turvaten.
Aikuisilta vaadittavia asioita voi pohtia näiden kuuden kysymyksen avulla:
• Saako lapsi ja nuori terveellistä ravintoa, puhtautta, riittävästi unta, terveellisen ja turvallisen ympäristön? • Onko lapsella ja nuorella mahdollisuus pitkäjänteisiin ja vastavuoroisiin suhteisiin lasten ja aikuisten välillä sekä lasten kesken?
• Onko lapsella ja nuorella virikkeelliset mutta rauhalliset jokapäiväisen toiminnan ympäristöt?
• Tuleeko lapsi ja nuori kuulluksi ja nähdyksi, huomatuksi ja arvostetuksi omana erillisenä persoonanaan?
• Saako lapsi ja nuori hyväksyntää ja tukea omalle ainutkertaiselle kehitykselleen?
• Onko lapselle ja nuorelle luotu edellytykset maailman ymmärtämiselle ja elämänvalintojen tekemiselle: tietoa, aikaa, tilaa, kannustusta?
Kyse on siis hyvin arkipäiväisistä asioista, joita lapsi ja nuori tarvitsevat yrittämiseen, erehtymiseen, oppimiseen ja kasvuun. Vastuut näistä asioista kuuluvat ensi sijassa aikuisille kotona, varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, koulussa ja harrastuksissa.
On siis syytä kiinnittää jälleen huomiota kadunvarsille ilmestyviin kyltteihin lasten turvallisen koulumatkan turvaamiseksi kuin myös jo 32. kertaa julistettavaan koulurauhaan, jossa korostetaan edellä mainittuja kuuden kysymyksen asioita.
Aikuisten tehtävänä on siis yhdessä toistensa kanssa turvata lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset, jotta elämme todeksi lasten ja nuorten parhaan arjen toteutumista Mäntsälässä.
Varhaiskasvatuksen ja koulujen käynnistymisen ohella Mäntsälän sivistys- ja hyvinvointipalveluissa alkaa uusi toimintavuosi kansalaisopistossa, kirjastossa, liikunta- ja nuorisopalveluissa, hyvinvointipalveluissa ja musiikkiopistossa. Nordenskiöldin esimerkkiä noudattaen kannustan kaikkia kuntalaisia osallistumaan niin kunnan kuin järjestöjen tuottamaan toimintaan ja tutustumaan ennestään tuntemattomiin asioihin tai syventämään jo tuttua, jotta säilytämme ihmiselle luonteenomaisen uteliaisuuden sekä uuden oppimisen ja löytämisen ilon yhdessä muiden kanssa.
Teksti: Timo Ahvo, sivistysjohtaja
timo.ahvo@mantsala.fi
Kuvat: Jaana Jetzinger
jaana.jetzinger@mantsala.fi