#TätäOnNuorisotyö

Nuorisotyö on muutakin kuin kahvinjuontia tai biljardinpeluuta nuorten kanssa. Tai ”huonosti käyttäytyvän nuorison” vahtimista ja kurinpitoa. Itse asiassa ihan kaikkea muuta. Nuorisotyötä tekevien ammattilaisten arkea valottaa kunnan blogissa nuoriso-ohjaaja Suvi-Maria Koskinen. 

Syysviikolla 41 vietettiin kansallista nuorisotyön viikkoa. Viikon aikana nuorisopalveluiden sosiaalisessa mediassa avattiin työn arkea kuvien avulla. Nuorisotyötä tekevät ovat näin halunneet avata toimintansa sisältöä ja myös sitä puolta, jota ei sivustakatsojat välttämättä huomaa.

Tähän kirjoitukseen on koottu muutamia esimerkkitilanteita siitä, miltä nuorisotyö ulkopuoliselle saattaa näyttää verrattuna siihen,  mitä kaikkea siihen oikeasti kuuluu.

Monesti kuulee, että nuorisotyö – erityisesti nuorisotiloissa – on enimmäkseen kahvin juomista ja biljardin pelaamista. Näiden asioiden lisäksi työntekijät seuraavat tilan ilmapiiriä ja tilassa olevien nuorten toimintaa niin yleisesti kuin keskenään, jotta kaikilla olisi turvallista olla tilassa. Nuorten kanssa keskustellaan päivän kuulumisista, ajankohtaisista aiheista tai heidän toiveistaan nuorisotilaan liittyen. Samaan aikaan heidän kanssaan pelataan erilaisia pelejä, jotta paine keskustelun sisällöstä tai jatkumisesta vähenee. Pelaamisen yhteydessä nuori voi kertoa myös henkilökohtaisia tai raskaitakin asioita ja saada apua jo ihan vain siitä, että on kuuntelevat korvat ja joku välittää.

Nuorisotyöntekijöitä pidetään usein myös huonosti käyttäytyvien nuorten vartijoina, mutta sitä me emme ole. Nuorten ei-toivottuun käytökseen on aina jokin syy ja nuorisotyössä pyritään usein ennaltaehkäisemään tai puuttumaan juurikin tähän syyhyn. Tapoja tähän on monia: muun muassa teemoitetut pienryhmät, Ankkuri-toiminta ja yksilötyöskentely. Tällainen työskentely ei näy paljoa ulospäin, jottei nuoriin liitetä liikaa negatiivista leimaa, mutta on sitäkin tärkeämpää toimintaa. Näin nuori tulee kohdatuksi, kuulluksi ja samalla häntä pystytään ohjaamaan tarpeellisen lisätuen ja -avun piiriin.

Oman paikkansa ja suuntansa löytäminen on joillekin nuorille vaikeaa. Varsinkin, jos peruskoulun jälkeen aloitettu opiskelupaikka tai opiskeltava ala ei tunnukaan omalta. Silloin nuori saattaa tarvita tukea ja kannustusta arjen rytmin tai uuden alan löytämiseen. Myös tässä nuorisotyöllä on suuri mahdollisuus auttaa ja tukea nuorta oman tiensä löytämiseen. Oli se sitten muun ryhmän avustuksella tai yksilötyönä.

Näissä tilanteissa nuorisotyötä tekevät joutuvat kohtaamaan ja vastaanottamaan nuoren pahaa oloa ja välillä kuulemaan raskaita elämänkokemuksia. Nuoren elämän solmukohtia on joskus raskastakin alkaa avata, jotta nuori saisi elämästään kiinni.

Onneksi tätä kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Verkostoituminen on tärkeää, jotta nuorella olisi laaja monialainen tukiverkosto ja työntekijä saisi tarvittaessa tukea työlleen. Kiitos siis kaikille nuorisopalvelun kanssa yhteistyötä tekeville tahoille. Kiitos, että olette meidän kanssamme auttamassa nuoria ja tekemässä nuorisotyötä mahdolliseksi.

Teksti ja kuva:

Suvi-Maria ”Snupa” Koskinen

Nuoriso-ohjaaja, Mäntsälän kunta