Turvallisuus ja varautuminen

Viimeksi muokattu: 12.2.2025
Tästä osiosta löydät ohjeita ja vinkkejä siihen, kuinka toimia erilaisissa arjen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Mäntsälän kunta on varautunut osaltaan huolehtimaan kuntalaisten ja kunnassa toimivien yritysten palveluista myös häiriö- ja kriisitilanteissa sekä poikkeusoloissa. Kunnan palvelut (esimerkiksi varhaiskasvatus, koulu, iltapäiväkerhot yms.) pyritään pitämään toiminnassa.

Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin häiriöihin, onnettomuuksiin ja kriisitilanteisiin. Tavoitteena on yhteiskunnan ja yksilöiden toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen.

Häiriötilanteet ja poikkeusolot

    • poikkeukselliset sääolosuhteet kuten myrskyt
    • laajat sähkön- tai lämmönjakeluhäiriöt
    • vakavat tai pitkäkestoiset tieliikenteen häiriöt
    • vakavat vesihuollon järjestelmien häiriöt
    • laajat tietojärjestelmähäiriöt ja palveluestohyökkäykset
    • suuronnettomuudet esim. liikenteessä
    • vaarallisten aineiden huomattavat päästöt
    • häiriökäyttäytyminen, verkossa tai fyysisessä tilanteessa.

    Edellä mainitut tilanteet ovat ns. normaaliajan häiriötilanteita. Näitä vielä vakavampia ovat ns. poikkeusolot.

  • Poikkeusoloilla tarkoitetaan tilanteita, joissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot vaarantuvat tai uhkaavat vaarantua niin, että normaaliajan lainsäädäntö ei riitä niitä turvaamaan. Poikkeusolot määritellään valmiuslaissa,  jonka pykäliä voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön.

    Poikkeusoloja voivat olla mm.

    • sota tai sodan uhka,
    • kansainvälinen kriisi ja
    • suuronnettomuus tai pandemia, joilla on kansalaisiin tai maahamme vakavia vaikutuksia.

Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa on ensisijaista jokaisen omatoiminen varautuminen.

Sisäministeriön ja kumppaneiden laatimat varautumisohjeet  on koottu suomi.fi-palvelun Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen –oppaaseen. Siinä käsitellään ja annetaan ohjeita tilanteisiin, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin:

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen – opas (avautuu uuteen välilehteen)

Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

Omatoiminen varautuminen

Omatoimisella varautumisella (pelastuslaki 379/2011 14§) tarkoitetaan yksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen valmistautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.

Jokaisessa taloudessa ja yrityksessä on hyvä miettiä etukäteen esimerkiksi:

  • Millaisia vaaratilanteita omassa ympäristössä voi kohdata ja miten niitä voisi estää?
  • Miten poistua kotoa tai työpaikalta tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa?
  • Osaako antaa tarvittaessa ensiapua?
  • Miten kodin saa lämmitettyä pitkän sähkökatkon aikana?
  • Onko varautuminen pidempään vesikatkoon kunnossa?

Kotivara

Kotivara tarkoittaa ylimääräistä erää ruokaa, vettä (pidempään säilyvässä muodossa), tarvitsemiaan lääkkeitä ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita, joilla pärjää vähintää kolme päivää, viikonkin. Kotivaraa tulisi päivittää ”parasta ennen” -suosituksia noudattaen.

Jokaisesta kodista tulisi löytyä näiden lisäksi aina myös:

  • kynttilöitä ja tulitikkuja
  • taskulamppu ja paristoja
  • paristolla toimiva radio sekä
  • kannellisia vesiastioita, joilla voi noutaa vettä mahdollisista jakopisteistä.

Vedenjakelun häiriöt

Poikkeustilanteissa, joissa vesijohtovesi ei ole käyttökelpoista tai sen saanti on estynyt esimerkiksi mittavan sähkökatkon vuoksi, vettä jaetaan kuntalaisille seuraavissa paikoissa:

  • Jäähallin parkkipaikka
  • Paloasema
    Jakelun aikataulusta tiedotetaan kunnan verkkosivulla (tai edellä mainitulla tavalla). Veden noutoa varten kotona on hyvä olla riittävän iso, kannellinen vesiastia.

Kunnan palvelut häiriötilanteissa

Kunnan palvelujen järjestämiseen häiriö- ja  poikkeusoloissa varaudutaan koko kunnan sekä palvelualojen omilla jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmilla sekä kriisiviestintäohjeilla. Lisäksi jokaisella kiinteistöllä, kuten kouluilla, päiväkodeilla ja eri toimintayksiköillä on omat pelastussuunnitelmansa.

Mäntsälän kunnan valmiusjohtoryhmä toimii myös häiriö- ja poikkeustilanteiden johtoryhmänä. Se koostuu kunnan virkajohdosta, kunnan turvallisuusvastaavasta sekä keskeisten sidosryhmien edustajista kuten esimerkiksi Nivos Oy:n,  sekä pelastuslaitoksen ja Keusoten edustajista.

Johtavat viranhaltijat vakavissa häiriötilanteissa tavoittaa puhelinnumeroista:
– Kunnanjohtaja 040 314 5200
– Hallintojohtaja 040 314 5201

Kunnan viestintä häiriötilanteissa

Häiriötilanteita koskevan kuntaviestinnän ensisijainen viestintäkanava on kunnan kotisivut www.mantsala.fi. Palvelunestohyökkäyksiin on varauduttu kotisivujen osalta ja myös kunnan some-kanavissa – Facebook ja Instagram – tiedotetaan, mikäli se on mahdollista. Kouluista koteihin tärkeä kanava on Wilma-viestikanava.

Käytössä ovat myös muut, kulloisessakin tilanteessa käytettävissä olevat viestintäkanavat ja keinot, kuten esimerkiksi kunnantalon ja koulujen ja päiväkotien ilmoitustaulut, tilakuulutukset yms.  Lisäksi viestinnässä voidaan käyttää yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden viestintäkanavia ja -tukea.

Vaaratiedote:

  •  Viranomaisten tärkein keino asukkaiden varoittamiseen on vaaratiedote, joka annetaan väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote näkyy myös esimerkiksi Pelastuslaitosten sivustolla pelastustoimi.fi ja Hätäkeskuslaitoksen sivustolla 112.fi.
  • Vaaratiedote lähetetään lisäksi 112 Suomi -sovelluksen kautta. Sovelluksen lataaminen puhelimeen on erittäin suositeltavaa muutenkin. Sovellus sisältää tärkeää turvallisuustietoa ja sen kautta hätänumeroon soitettaessa hätäkeskus pystyy paikantamaan soittajan sijainnin, jolloin apu löytää varmemmin perille.

Kunnan kumppanit häiriötilanteissa

Häiriötilanteissa kunnan tärkeät kumppanit ovat muun muassa  Nivos Oy,   Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (Keusote) sekä  Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos. Tarpeen mukaan tukeudumme myös esimerkiksi seurakuntien, 3. sektorin ja vapaaehtoisten tarjoamaan apuun.

  • Kunnan omistama Nivos Oy toimittaa energiaverkko-,  lämmitys-, valokuituverkko- sekä vesihuollon palveluita alueellamme. Nivos tiedottaa aktiivisesti ajankohtaisista asioista ja muun muassa varautumisesta mahdollisiin häiriötilanteisiin. Ajankohtaiset tiedotteet löydät täältä (linkki Nivoksen ajankohtaista -sivulle).
  • Keusote eli Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Häiriötilanteiden hallinta on osa sosiaali- ja terveydenhuollon jokapäiväistä toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen tavoitteena on  huolehtia siitä, että ihmiset saavat toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta asianmukaiset palvelut kaikissa tilanteissa.  Mäntsälässä Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa myös terveyskeskuksen toiminnasta. Linkki Keusoten sivuille (avautuu uuteen välilehteen).
  • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
    Häiriötilanteissa kunnan tärkeä kumppani on myös Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, jonka yleisenä tehtävänä on onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, varautuminen ja väestönsuojelu. Se myös edistää yleistä turvallisuustietoutta ja turvallisia toimintatapoja Keski-Uudenmaan alueella.
    Linkki Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen sivuille
    (avautuu uuteen välilehteen) sekä Pelastuslaitosten varautuminen -tietosivustolle (linkki avautuu uuteen välilehteen).

 

Lisätietoja, Mäntsälän kunta:

– Hannu Laurila, kunnanjohtaja, hannu.laurila@mantsala.fi
– Esa Siikaluoma, hallintojohtaja, esa.siikaluoma@mantsala.fi
– Jasmin Jokelainen, kunnan turvallisuusvastaava, jasmin.jokelainen@mantsala.fi