Kaavoittaja on paljon vartija

Arkkitehti Maria Isotupa aloitti Mäntsälän kunnassa kaavoituspäällikkönä vuoden 2023 elokuussa ja vuosi on edennyt vauhdikkaasti. Maria on pitkän linjan ammattilainen – suunnittelija ja kehittäjä – tai kuten hän itse sanoo ”yhdessä ja kanssa tekijä, ideoija, visionääri ja fasilitaattori”, jonka mielestä juuri kaavoituksessa arkkitehdin tehtäväkenttä on kiinnostavimmillaan.

Maria Isotupa on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin kaupungilla kaupunginosauudistusten sekä kaavoitus- ja täydennysrakentamishankkeiden parissa. Myös työ eri arkkitehtitoimistoissa rakennussuunnittelijana ja arkkitehtuurin opettajana sekä arkkitehtuurin opettajana on tuttua.

Monipuolinen ja myös ”monessa liemessä keitetty” ammatillinen kokemus ja näkemys on työssä tarpeen, sillä Mäntsälässä työpöydällä on heti – ei enempää eikä vähempää kuin – kunnan strateginen yleiskaava.  ”Minua kiinnostavat paikat, tilat ja myös välitilat ympärillämme. Niiden loputtomat mahdollisuudet ja potentiaali, erilaiset ilmiöt, ihmiset ja sattumukset. Maankäytön monialaisessa suunnittelussa erityisesti sen yhteiskunnallinen ulottuvuus resonoi ”, Maria kuvaa.

Ja sitähän ympäristön haltuunotto, paikkojen ja tilojen suunnittelu, muokkaus ja käyttöön saattaminen on; ajassa ja tilassa liikkuvien ilmiöiden, asioiden ja elämisen tapojen sekä ihmisten aistimista, tutkimista, kohtaamista, yhteen saattamista, uusien mahdollisuuksien luomista. Innostuneisuudesta ja kyvystä kyseenalaistaa totunnaisuuksia sekä hyödyntää myös intuitiota ei tässä ole suinkaan haittaa. Ominaisuuksia, jotka Maria liittää myös itseensä.

Tilallinen havahtuminen

Maria kuvaa havahtumistaan arkkitehtuurin moniulotteiseen merkitykseen hyvin vahvan ja aistillisen muistikuvan kautta:

”Muistan erittäin vahvasti tietyn hetken eräänä syyspäivänä, ensimmäisen vuosikurssin arkkitehtiopiskelijana, kun kävelin Helsingin Kaisaniemenkatua. Siinä kaarteessa, entisen Pukevan, nykyisen yliopiston pääkirjaston kohdalla minulle tapahtui jonkinlainen tilallinen havahtuminen. Koin ja aistin kaupunkitilan hyvin vahvasti; sen mittasuhteet, materiaalit, äänet, tuoksut ja etäisyydet. Koin ne yhtäkkiä aivan uudella tavalla – jollain tapaa perusteellisemmin, voimakkaammin ja fyysisemmin kuin ennen. Tuon jälkeen entiseen ei ollut enää paluuta,” hän kuvailee.

Marian mukaan tuo hetki oli jonkinlainen syntymä ”arkkitehtiminäksi”, josta lähti muotoutumaan selkeämpi ja johdonmukaisempi ammatillinen kehittyminen ja monivaiheinen tutkimusmatka tekemisen ytimeen. Ja se matka jatkuu yhä.

Kaavoittajan työstä hän toteaa, ettei se opiskeluaikana juurikaan kiinnostanut, vaan vasta kokemukset työelämässä muuttivat asennetta aiheeseen.

”Kaavoittamisella ja kaupunkisuunnittelulla voi vaikuttaa moneen asiaan. Joko hyvää tai huonoon suuntaan.  Juuri kaavoituksessa arkkitehdin tehtäväkenttä on kiinnostavimmillaan, sillä se käsittää valtavan laajan toiminta-alueen. On kaupunkitilan ja toimintojen suunnittelua, pitää huomioida ihmisten elämäntapoja ja yhteiskunnan toimintaa laajemmin, ymmärtää taloudelliset ja sosiaaliset riippuvuudet ja nykypäivänä erityisesti ekologiset ja kestävän kehittämisen vaatimukset. Tämä on työtä, joka vaatii moninaisten metodien, uuden tiedon, moniulotteisen vuorovaikutuksen ja syy-seuraussuhteiden laajaa ymmärtämistä ja käyttöön saattamista”.

Kannattaa tavoitella suuria

Ensi vuonna voimaan tulee uusi rakentamislaki ja alueidenkäyttölain uudistus on valmisteilla. Osaltaan tekemistä sääntelee myös mm. ilmastolaki vuodelta 2022 päästövähennys- ja hiilinielutavoitteineen. Lisäksi  ovat muut tärkeät tavoitteet ja teot kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa sekä iso määrä muita rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevia lakeja, säädöksiä ja asetuksia. Voidaan sanoa, että tässäkin mielessä kaavoittaja on paljon vartijana. Kaavoituspäällikön vastuulla on yleis- ja asemakaavoitus, jonka Maria korostaa olevan mitä suurimmassa määrin joukkuelaji.

Nyt tiimin työpöydällä on Mäntsälään laadittava strateginen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2050. Keväällä teetetyssä Mäntsälän keskustavisiossa on määritelty keskustan tulevaisuuden potentiaalia ja kehittämisen reunaehtoja. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -sopimuksen asuntotuotannon tavoitteisiin pääsemiseksi Mäntsälässäkin tarvitaan niin uusia alueita kuin nykyisten tonttien täydennysrakentamista.

Yritystonttien puolella tarvetta olisi etenkin isoille logistiikkapuolen tonteille. Niiden esirakennus ja käyttöönoton valmistelu tulee viemään vielä vuosia – kuten itse kaavoitusprosessikin. Tässä lajissa kärsivällisyys ja sinnikkyys ovat valttia. Ja jatkuva rakentava dialogi moneen suuntaan, koska kaavoitus on vahvasti yhteistyötä ja ennen kaikkea joukkuelaji.

Laajemmin maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään myös yhteistyössä, muun muassa Helsingin seudun ja KUUMA-kuntien seudullisten sopimusten, ELY-ohjauksen sekä Uudenmaan maakuntakaavan puitteissa, valtakunnallisia, EU-tason ja globaaleja tavoitteita ja sitoumuksia unohtamatta. Tänä vuonna KUUMA-seudun puheenjohtajuuden jakavat Mäntsälä ja Pornainen, ja tämän myötä Maria toimii KUUMA-kaavoitusryhmän puheenjohtajana.

Tästä pääsemmekin siihen, mitä Maria Isotupa tavoittelee uudessa työssään Mäntsälässä. Haluaako arkkitehti parantaa maailmaa, luoda toimivampaa ympäristöä vai mitä?

Hän kiteyttää asian näin: ”Kannattaa tavoitella suuria, koska kyseessä on suuri kokonaisuus: tavoitteena tässä työssä on turvallinen, terveellinen, kestävä, laadukas ja kaunis ympäristö. Ja mäntsäläläisiä sekä täällä vierailevia miellyttävä ja sykähdyttävä Mäntsälä”.

Teksti ja kuvat: Jaana Jetzinger/Mäntsälän kunta